Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. tammikuuta 2012

Hiukset ja ruokavalio


Löysin alennusmyynneistä kasan ihania kirjoja kauneudesta ja muodista, joihin toivon pian ehtiväni uppoutua oikein ajan kanssa. Tänään selailin hieman Vogue Beauty -kirjaa ja syvennyin lukemaan asiaa hiusten hoitamisesta. Kirjoitan nyt  hieman pätkiä aiheeseen liittyen.

Hiusten kuntoon vaikuttaa kome tekijää: yleinen terveydentaso, ruokavalio ja hiustenhoito. Hyvillä hiustenhoitotuotteilla voi auttaa hiusten kuntoon, mutta jos terveys ja ruokavalio eivät ole kunnossa, eivät kalliitkaan tuotteen pysty tekemään ihmeitä. Hiukset kasvavat hieman koko ajan, joten sillä mitä suuhun laittaa on yhtä suuri merkitys hiuksiin kuin ihoonkin, hiuksissa ruokavalio vain näkyy vasta muutaman kuukauden päästä, toisin kuin ihossa, koska hiukset uusiutuvat hitaampaa.


Kun ihminen on ollut neljä tuntia syömättä keho ei enää kuljeta ravintoaineita iholle tai hiuksille, sillä ravintoaineet menevät elintärkeille elimille, kuten sydämelle, munuaisille ja maksalle. Tämän vuoksi säännöllinen ruokailu on tärkeää paitsi terveyden, myös ihon ja hiusten kannalta. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on tärkeä ja ruuan tulisi sisältää hiilihydraatteja, proteiineja, rasvaa, mineraaleja ja vitamiineja. Koska yön aikana ravintoa ei saada, on aamupala päivän tärkein ateria, joka vaikuttaa ihon ja hiusten kuntoon. Aamuisin tärkeintä olisi syödä runsaasti proteiineja, koska 97% hiuksista on proteiineja ja vain 3% vettä.

Huonokuntoisiin hiuksiin ei ole nopeita ratkaisuja, vaan kunnon paraneminen vie muutamia kuukausia. 18 kuukauden jälkeen hiukset voivat olla täysin muuttuneet, jos ruokavaliotaan muuttaa pysyvästi. Kirjassa vastattiin myös siihen, tarvitseeko hiusten vuoksi syödä lisäravinteita ja vastaus on vain, jos jostain ravintoaineesta on puutostila. Lisäravinteet, joista voi olla apua hiusten kuntoon ovat sinkki ja rauta yhdessä C-vitamiinin kanssa. Mutta ravintoaineita ei pidä ottaa turhaan. Purkista otetuista vitamiineista voi saada yliannostuksen, mutta kasviksia ja hedelmiä syömällä ei. :)

torstai 24. helmikuuta 2011

Suomalaista roskaruokaa

Taloussanomien sivuilla oli tänään mielenkiintoinen juttu ruuan laadusta. Jutun otsikko oli "Miksi meille syötetään tälläistä roskaa?". Jutussa kirjoitettiin mm. siitä miten jalostettua ruoka Suomessa on, miten paljon lisäaineita ruuassa on ja siitä mistä ne ruuat oikeasti on tehty.

Kaikki varmasti jo tietävät, että parasta olisi syödä luomutuotteista valmistettua kasvispainotteista kotiruokaa, jossa ei pahemmin olisi lisäaineita. Osa ihmisistä tekeekin näin, osalla ei ole varaa ostaa kalliimpia luomutuotteita ja osaa ei vain kiinnosta. Toinen asia minkä ihmiset nykyään varmasti jo tietävät ovat lihatuotteiden laatu Suomessa, esimerkiksi miten lihakarjaa kohdellaan ja mitä eläimille syötetään. Osa ihmisistä on näiden asioiden vuoksi kasvissyöjiä, osa syö lihaa, mutta miettii aina välillä lihan alkuperää ja laatua ja osaa ei taas vain kiinnosta.

Jutussa verrattiin myös lisäaineiden käyttöä Suomessa ja muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa on havahduttu joidenkin lisäaineiden haitallisiin vaikutuksiin ja niiden käyttöä on vähennetty merkittävästi, mutta Suomessa ei ole. Olen itse asunut muutaman vuoden Norjassa ja muutin takaisin Suomeen pari kuukautta sitten. Aluksi kun muutin Norjaan siellä ei ollut lähes lainkaan kevyt tuotteita, sitten kevyt tuotteita alkoi tulla joihinkin maitotuotteisiin, mutta erona Suomen kevyttuotteisiin oli, että tuotteessa saattoi olla 24 % rasvaa ja se oli merkattu kevyeksi, kun taas Suomessa kevyt tuote tarkoittaa että rasvaa ei ole kuin 0,1%. Kuinkakohan monimutkainen jalostusprosessi on saada jokin tuote niin kevyeksi?


Taloussanomien jutussa luki myös, että ruokamme sisältää samoja lisäaineita mitä esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa käytetään. Olin juuri eilen yhdessä kosmetiikan uutuuskoulutuksessa, jossa puhuttiin nyt trendinä olevassa parabeenittomuudesta. Ihmiset kyselevät todella paljon kosmetiikkatuotteita, jotka olisivat parabeenittomia. Parabeeni on siis synteettinen säilöntäaine, jota käytetään mm. kosmetiikkateollisuudessa, lääketeollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Parabeenit ovat sallittuja aineita ja niitä on käytetty jo vuosia. Ne kosmetiikkatuotteet, jotka eivät sisällä parabeenejä, sisältävät todennäköisesti muita säilöntäaineita, esimerkiksi luonnonkosmetiikassa voi olla jonkinlaista sitruunahappoa. Mutta ainoa näistä aloista missä parabeeneistä on yllättäen tullut "pahoja" aineita on kosmetiikkateollisuus ja samalla kun ihmiset ostavat parabeenitonta kosmetiikkaa, he kuitenkin syövät niitä ruuassaan. Kosmetiikkateollisuutta on helppo syyttää, koska kosmetiikka on turhamaisuutta ja ruoka välttämätöntä. Toisaalta kuka meistä olisi valmis luopumaan suihkusaippuasta, shampoosta ja deodorantista?


Juttu oli mielestäni niin hyvä, että olisin voinut kopioida sen tähän vaikka kokonaan, mutta laitoin tähän muutaman ainakin itseäni järkyttävän lainauksen. Koko jutun pääsee lukemaan täältä.

"Suomalaista ruoan ostajaa vedätetään mennen tullen. Meille myydään lisäaineilla pumpattua ruokaa, joka on oikeasti ihan muuta kuin mitä sen sanotaan olevan. Lihapullia, jotka ovat kanannahkaa, ja ruokaa, jossa on pyykkipulvereissakin paheksuttuja fosfaatteja, jne. Ruokateollisuuden mukaan syy on meissä itsessämme; saamme sitä mitä haluamme. Miksi me suostumme syömään tällaista roskaa? Lääkäri varoittaa, että laaduton ruoka on haitallista jopa aivoille – erityisesti lapsilla."


"Epämääräisten raaka-aineiden lisäksi päivittäinen ruokamme koostuu erilaisista lisäaineista. Ylen Silminnäkijä -ohjelma paljasti alkuviikosta, että moni elintarvikkeistamme sisältää muun muassa maali-, räjähde-, pesuaine-, ja kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä lisäaineita."

"Jopa pyykinpesuaineessa fosfaatittomuutta käytetään myyntivalttina, mutta ruoassamme se saa levätä rauhassa."
"Aspartaami on joutunut pannaan jopa Yhdysvalloissa, mutta meillä sillä makeutetaan virvoitusjuomien lisäksi myös kevyttuotteita."
"Heikkilä mainitsee erityisen haitalliseksi tyypillisen aromivahventeen, natriumglutamaatin. Esimerkiksi Ruotsissa aromivahventeiden ongelmiin on havahduttu ja niiden käyttöä on vähennetty merkittävästi. Suomessa ei."
"Väriaineet puolestaan aiheuttavat erilaisia käytöshäiriöitä ja esimerkiksi lihalle punaisen värin antava nitraatti on aivan turha, suolistosyöpää aiheuttava aine. Esimerkiksi Keski-Euroopassa liha käsitellään eri tavalla kuin täällä. Suomessa lihajalostus on kamalaa."

kuvat täältä ja täältä